Violetta ja Juhan Pöntinen rakensivat omakotitalon Espooseen 1999-2000. Tässä Violetta Pöntinen kertoo puutarhan rakentamisprosessista.

"Uuden talon rakentamisessa puutarhasuunnitelma on tärkeä tehdä ennen talon rakentamista. Tällöin voidaan miettiä miten talo sijoittuu tontille ja suhteessa naapuritaloihin. Samoin on tärkeää miettiä minkä muotoiseksi piha tehdään, ja huomioon on otettava monta asiaa: miten päästään autotalliin, miten lumet saadaan luotua pois pihalta ja niin edelleen.

Suunnittelijalle pitää myös osata kuvata millaisen pihan itselleen haluaa. Tuleeko pihasta leikkipiha, luonnontilassa oleva piha, halutaanko isoja pintoja samaa kasvia tai jotain muuta. Pitää myös sanoa mitkä puut halutaan kaataa ja mitkä säilyttää, koska rakentajat haluavat usein kaataa puut työmaan tieltä.

Puutarhasuunnitelman pitää olla sellainen, että sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Meillä tuli kallio vastaan useassa kohdassa ja suunnitelmaa muutettiin. Tärkeätä on, että työntekijät ovat ammattitaitoisia ja luotettavia eikä heille tarvitse huomauttaa jokaisesta yksityiskohdasta. Tilaajalla tulisi olla luottamus pihan rakentajaan.

Luulen, että monille ihmisille puutarhan suunnittelemiseen ja viherrakentamiseen uppoava rahamäärä tulee shokkina. Ihmiset kuvittelevat, että puutarha saadaan aikaseksi ostamalla muutama multasäkki ja istuttamalla muutama kasvi. Puutarhan suunnitteleminen ja viherrakentaminen on kuitenkin suuri urakka.

Pohjatyöt täytyy tehdä, istutusalueiden, pengerrysten ja laatoitusten muodot on suunniteltava - sama puutarha voi olla aivan eri näköinen jos sen muodot ovat erilaiset. Vaativan nurmikon sijaan voi käyttää mahtavia maapeitekasveja ja muita perennoja ja pensaita isoina pintoina. Tykkäsin siitä miten Johan Asfalttikukasta yhdisteli kasveja ja muotoja.

Ensin tulee vaihtolava joka peittää ikkunan. Sitten tulee kaivuri joka häiritsee kuukauden ajan ajamalla edes takaisin. Sitten tulee 14 lavaa liuskekiveä jolloin oma auto ei enää pääse pihalle. Sitten lavoja pitää purkaa ja levittää työmaalle jotta tehtäisiin tilaa sorakuormille. Itse projektin läpivieminen vaatii hermoja myös tilaajalta.

On tärkeätä että rakentajat tietävat miten järjestää työmaa; Heikki osasi tämän ja kun hän sai kauimman kolkan tehtyä, sinne ei enää menty. Mutta kyllä koko piha on yhtä sotkua. Tämä vaihe kestää pitkään ja silti rakennetaan pengerrystä ja laatoitusta koko ajan. Pitää olla kärsivällinen ja olla visio siitä miltä puutarha lopulta näyttää. Multa tekee ihmeitä. Kasvit vielä enemmän. Puutarhasta tuli kauniimpi kuin olin ajatellut.

On muistettava, ettei puutarha tule koskaan valmiiksi. Kun puutarha on perustettu, alkavatr hoito- ja ylläpitotyöt. Esimerkiksi kaarnakuori maatuu ja perennoja pitää jakaa. Orvokit leikkaan kukinnan jälkeen, niin ne kukkii uudestaan loppukesästä. Rikkakasvit ei sovi liuskekivi-luonnonsoran sekaan, ne on nypittävä pois. Puutarhaa suunnitteltaessa pitää arvioida kuinka paljon on valmis sitä itse hoitamaan tulevaisuudessa.

Meillä on ollut ongelmia kallion muodon kanssa, koska painanteisiin kertyy vettä, vaikka ne täytettiin soralla. Näin talvella istutuksissa seisoo paikoittain vesi. Loistotädyke on heikko maanpeitekasvi, siihen tulee helposti vesiheinää, mutta isommat perennat ja maapeitekasveissa ei ole ollut ongelmia. Ukonmansikka, piparminttu ja päivänkakkara on ollut liian leviäväisiä, samoin viiruhelpi, mutta se on niin ihana kellertävine lehtineen ja säilyy alkutalveen saakka.

Mielestäni puutarhan pitää olla luonnollinen ja sopia ympäristöönsä. Jos on kalliota ja kiveä, niin voi tehdä vähän japanilaistyyppisen puutarhan, jos metsää ja esim. pihlajia, niin voi puutarhaansa laittaa hieman hienompia pihlajia kuten riippapihlajia. Jos on kuusimetsää niin havuja, pylväskatajaa tai serbiankuusta. Ulkonäkö talvella on tärkeä ja kesäaikana se, että jotakin kukkii koko ajan. Etupihamme onnistui minusta hyvin, heti kun joku kasvi lopettaa kukintansa seuraava alkaa. Värisävy on alkukeväästä myöhäissyksyyn sinertävä."

Violetta Pöntinen